Blogi - Opitti - oppia ja oivalluksia

 

No niin, taas se lähestyy – matikan koe. Jännitys kiertyy mahassa. Miten matikan kokeeseen kannattaa harjoitella?

Vahva perusta on kaiken A ja O

Matematiikka on kouluaine, jossa onneen ei ole oikotietä. Jos lukeminen jää viimeiseen iltaan, peli on pitkälti menetetty – vaikka en silti sano, etteikö joka tapauksessa kannattaisi opiskella sen verran kuin ehtii. Kaikki on toki eteenpäin! Annan tähän tilanteeseen alla muutaman vinkin.

Varsinainen työ tehdään kuitenkin tavallisina viikkoina ennen koetta. Huolellinen opiskelu, tunneilla osallistuminen, kotitehtävien tekeminen ja kaikenlainen matikka-aktiivisuus ovat onnistumisen perusta.

Jos oletetaan, että tavallisen arkiviikon opiskelut on tullut hoidettua kunnialla, miten siinä tapauksessa kokeeseen valmistaudutaan mahdollisimman tehokkaasti?

Miten matematiikan kokeeseen kannattaa harjoitella? Varaa aikaa ainakin viikko!

Kokeeseen valmistautumisessa on tosi tärkeää ajatella kertaamista jo vähän etukäteen. Fiksuimmat käyttävät kalenteria ja lukusuunnitelmaa.

  1. Kun koepäivä on tiedossa, merkkaa se heti kalenteriin. Varaa rauhalliseen kertaamiseen aikaa ainakin viikon verran. Älä valikoi lukupäiviksi sellaisia päiviä, jolloin et oikeasti ehdi kertaamaan virkeänä. Jos sinulla on viikonloppuna pelireissu tai vaikka konsertti, jossa esiinnyt, älä varaa samoille päiville kerrattavaa – ethän sinä silloin jaksa oikeasti opiskella.
  2. Jaa opiskeltava aihe sopiviksi osa-alueiksi ja merkitse osa-alueet kalenterisi lukusuunnitelmaan. Pilko koealue sen verran pieniksi palasiksi eri päiville, että saat oikeasti aina toteutettua suunnitelmasi. Jos matikan kirjassa koealueeseen kuuluu kymmenen kappaletta, yleensä sopiva kertausmäärä on kaksi kirjan kappaletta yhdessä illassa. Jos kuitenkin tiedät, että jokin osa-alue on ollut sinulle superhelppo ja selkeä eikä aiheeseen liity mitään vaikeuksia, voit jättää kyseiselle aiheelle muita aiheita vähemmän kertausaikaa. Jos jokin aihe oli hankala, varaa sille aikaa reilusti.
  3. Jos epäilet, että kokeeseen kertaamisessa tulee joidenkin asioiden osalta olemaan vaikeuksia, pyydä hyvissä ajoin opettajalta tukiopetusta tai varaa yksityisopetuksesta tukitunteja. Ennakoi! Jos pyydät tukiopetusta ihan viime tipassa, opettaja tuskin pystyy yhtäkkiä venyttämään kalenteriaan, ja silloin jäät ilman tukea.
  4. Kun olet käynyt kirjan kappaleet kerraten läpi, varaa vielä koko koealueen rauhalliseen kertaamiseen 1 – 2 iltaa. Tee silloin kirjasta koealueen lopusta kertaus- tai testaustehtäviä, kirjan syventäviä tehtäviä, mahdollisia opettajan antamia vanhoja koetehtäviä tai googleta netistä aiheeseen liittyviä ekstratehtäviä. Jos kertaat kaverin kanssa, voitte myös itse keksiä toisillenne aiheeseen liittyviä tehtäviä – tämä onkin erityisen hyvä harjoitus. Jos joissakin yksittäisissä aihealueissa on edelleen ongelmia, voit vielä palata niihin, lukea teoriat ja tehdä harjoituksia. Tässä vaiheessa on kuitenkin tarkoitus muodostaa koko koealueesta yhtenäinen käsitys ja syventää yksittäisissä aihealueissa opittua isoksi kokonaisuudeksi.
  5. Usein on viisasta varata koetta edeltävälle illalle joko kokonaan kertaamisesta vapaa ilta tai sitten kevyttä kirjan selailua ja asioiden muistiin palauttelua. Rankka tankkaaminen tässä vaiheessa ei tuo enää juurikaan hyötyä oppimiselle, mutta sen sijaan kokeeseen liittyvä ahdistus voi kasvaa kohtuuttomaksi. Kova stressi voi vaikuttaa niinkin, että yhtäkkiä et osaakaan enää laskea sellaisia tehtäviä, jotka ovat aiemmin sujuneet. Siitä tulee helposti paniikki, josta voi olla todella vaikeaa päästä eroon ennen koetta.
  6. Koeaamuna ei enää kannata koskea kirjoihin. Herää ajoissa, syö terveellinen ja herkullinen aamupala ja tee sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli: Kuuntele musiikkia, pyöräile reippaasti kouluun ja juttele kavereiden kanssa. Iloisella mielellä koe onnistuu hyvin.
Miten matikan kokeeseen kannattaa harjoitella?

Entä sitten, jos kokeeseen lukeminen kuitenkin unohtui ja aikaa kertaamiselle on enää yksi ilta?

Joskus voi käydä näinkin. Ei kannata turhaan moittia itseään vaan varautua seuraavalla kerralla paremmin. Jotakin voi olla ehkä vielä tehtävissä.

Eli miten matematiikan kokeeseen kannattaa harjoitella, jos aikaa on vain yksi ilta?

  1. Katso kirjan sisällysluetteloa ja mieti, mitkä asiat osaat parhaiten tai ainakin jollakin tavalla. Valitse ne.
  2. Jos olet perustason laskija, tee valitsemistasi kappaleista muutamia perustason tehtäviä. Jos olet keskitason laskija, tee keskitason tehtäviä. Harjoittelun tavoitteena ei ole nyt enää uuden oppiminen, vaan opitun kertaaminen ja vahvistaminen. Pyri siihen, että teet valitsemasi tehtävät loppuun ja saat sellaisen tunteen, että osaat aiheen itse valitsemallasi tasolla. Älä yritä tehdä itsellesi liian vaikeita tehtäviä.
  3. Silmäile vielä lopuksi nekin koealueen kappaleet, joita et osaa. En erityisesti suosittele enää viimeisenä iltana yrittämään uuden opiskelua – luultavasti et ehdi oppia asioita riittävän hyvin, ja kun oman osaamisen puute hyppää silmille, ainekset koeahdistukseen alkavat olla kasassa. On kuitenkin hyvä tietää, mistä muissa koealueen kappaleissa kerrotaan.
  4. Yritä rentoutua ja tee kokeessa parhaasi. Toivotaan, että tulit opiskelleeksi juuri ne keskeisimmät koealueen asiat ja opettaja kysyy paljon juuri niistä.

Jokaiselle sattuu elämässä virheitä, ja kokeeseen kertaaminen voi jäädä itse keneltäkin viime tippaan. Jos näin käy kuitenkin usein, kannattaa ehkä käydä itsensä kanssa keskustelu siitä, mitä varten matikkaa oikein opiskelee: koetta tai opettajaa varten vai itseään, elämää ja tulevaisuutta varten. (Täältä voit lukea, miksi matematiikka on tärkeää ja miten oppia matematiikkaa, jos se ei kiinnosta.)

Kokeeseen valmistautuminen sujuu hyvin, mutta koe menee penkin alle liian kovan stressin vuoksi?

Tämä onkin oma ongelmansa, josta tulee myöhemmin vielä erillinen postauksensa. Ihan ensimmäinen asia on kuitenkin kertoa asiasta opettajalle etukäteen. Itse olen opettajana kehitellyt tähän muutamia helpotuksia, joista olen valinnut sopivan keinon oppilaan tai opiskelijan mukaan.

  1. Jos koetilanteessa stressaa se, että muiden kynät rapisevat paperilla, kaikki muut näyttävät osaavan, osa lähtee nopeasti pois kokeesta ja aikaa kuluu ilman, että itse pystyy keskittymään koesuoritukseen, oppilaalle voidaan usein järjestää kokeen tekemiseen oma tila ja valvoja.
  2. Jos oppilaalla on oppimisvaikeuksia, esimerkiksi lukihäiriö, tai jos koestressi on muuten kova, joskus voi auttaa, että omaan tilaan varattu valvoja lukee koekysymykset oppilaalle rauhallisesti ääneen.
  3. Jos kokeessa ahdistaa aikapaine, voidaan mahdollisuuksien mukaan sopia jo etukäteen koeajan pidennyksestä. Saman edun saa tietysti silloin koko ryhmä. Tämä helpottaa monia aikarajasta paineistuvia oppilaita, eikä kaikkea koeaikaa yleensä tarvitse edes käyttää – tieto siitä, että aika ei lopu kesken, riittää usein.
  4. Jos koe stressaa niin, että tehtävät alkavat hyppiä paperilla, mistään ei tahdo saada kiinni, olo on sekava eikä tehtävissä pääse edes alkuun, oppilaan kanssa on voitu sopia, että hän tekee yhden tehtävän kerrallaan. Silloin olen leikannut oppilaan koepaperin etukäteen siivuiksi. Kokeen alussa vien hänelle ensimmäisen tehtävän, ja kun käsi nousee pystyyn valmiin tehtävän merkiksi, vien seuraavan tehtävän. Lopuksi liimailen koepaperin kasaan. Toimii!
  5. Joskus, jos minusta on näyttänyt, että joku oppilaista saattaa erityisesti ahdistua tulevassa kokeessa, olen ennakoinut tilannetta näyttämälle ryhmälle jotakin vanhaa koettani. Siitä oppilaat näkevät, minkä tyyppisiä asioita kokeessa voidaan esimerkiksi kysyä, millainen on tyylini kysyä ja mitä odotan vastauksilta. Tämä tuo osalle oppilaista itsevarmuutta ja hälventää pelkoja.
  6. Vielä yksi opettajan keino koeahdistuksen lievittämiseen on kertoa, että koe on vain yksi osa oppilaiden arviointia. Kuten opetussuunnitelma edellyttää, oppilailla on oltava myös monia muita tapoja osoittaa osaamistaan ja taitojaan. Opettajan tärkeä tehtävä on kertoa muutenkin riittävän usein ja selkeästi, miten oppilaita arvioidaan ja mistä annettava arvosana muodostuu. Vaikka aiheesta käydään välillä kiivastakin keskustelua, mielestäni tarkoin harkitut, oikeanlaiset kokeet puolustavat edelleen paikkaansa osaamisen mittarina – yhtenä apuvälineenä muiden hyvien arviointikeinojen joukossa.

Muilla opettajilla voi olla vielä lisää ässiä hihassa koestressin lievittämiseen – mene rohkeasti kysymään!

Mitkä ovat sinun vinkkisi kokeeseen valmistautumiseen? Stressaako koetilanne? Keskustele alla! 🙂 

Piditkö artikkelista? Olen kovin kiitollinen, jos jaat sen myös ystävillesi!

Matematiikka on kouluaineiden joukossa monelle se vaikein opiskeltava. Jos ei yhtään kiinnosta, niin miten oppia matematiikkaa siitä huolimatta?

Mieti ensin, miksi matikka ei kiinnosta

Syy siihen, miksi matematiikan opiskeluun ei ole kiinnostusta, vaikuttaa jonkin verran myös siihen, mihin asioihin opiskelussa kannattaa panostaa. Yleensä kiinnostamattomuus johtuu näistä syistä.

  1. Oppiminen on vaikeaa. Syy vaikeuteen on yleensä se, että…
    • jokin tai jotkut matikan sisällöt ovat aiemmin jääneet kunnolla oppimatta ja nyt uuden opiskelu huteralle pohjalle on todella hankalaa ja jopa mahdotonta. Tai…
    • taustalla on oppimisvaikeuksia, joko tiedostettuja tai tiedostamattomia – tästä aiheesta kirjoitan myöhemmin ihan oman postauksensa!

Vaatii kyllä tosi kovaa motivaatiota kiinnostua sellaisesta aiheesta, jonka opiskelu on sikavaikeaa ja joka tuottaa koko ajan kauheata tuskaa. Ei siis ihme, jos ei kiinnosta.

  1. Opiskelijalle ei ole selvinnyt, mihin matematiikan sisällöt oikeassa elämässä liittyvät. Matikka on abstraktia puuhastelua, jonka merkitys on mysteeri. Ei kai sellaisesta voi kiinnostua!
  2. Kiinnostuksen kohteet vain yksinkertaisesti ovat ihan muualla. Koulu sujuu ja on ihan kivaa, mutta enemmän kiinnostaa kirjoittaa äidinkielen esseitä tai miettiä mopon moottoriremonttia.

Matematiikan osaamista arvostetaan, joten opiskeluun latautuu siksi helposti paineita. Tulee tunne, että pitäisi oppia – mutta oppiminen on vaikeaa, kun ei kiinnosta yhtään. On siis vähän ristiriitainen olo.

Lohdutuksen sana: Vaikka matikan osaaminen on hienoa ja avaa ovia, niin kaikkien ei tarvitse olla huippumatemaatikkoja. Kirjoitin viimeksi siitä, miksi matematiikka on tärkeää.

Monille riittää, että oppii matematiikan perusmetkut – lähinnä ne, joita peruskoulussa opiskellaan. Sen verran oppimiseen kannattaa haasteista huolimatta panostaa, että saavuttaa jonkinlaisen perustason – siis sellaisen, että aikuisena selviytyy arkipäivän ongelmista eikä tule vedetyksi nenästä. Lisäksi ajattelun taitojen kehittyminen auttaa myös muiden asioiden oppimisessa ja omaksumisessa, onpa oma intohimo sitten esseiden kirjoittelu tai mopojen rakentelu.

Miten oppia matematiikkaa

Yhdeksän vinkkiä

Mutta sitten niihin keinoihin! Eli miten oppia matematiikkaa, vaikka ei kiinnosta? Keinot eivät ole mitään ydinfysiikkaa. Kun kiinnostusta ei lähtökohtaisesti ole, tarvitaan vain päätös opiskeluun ryhtymisestä ja sitten aktiivista tekemistä tavoitteeseen pääsemiseksi. Näillä pienillä askeleilla opit, vaikka et hihkuisi innosta matikan tunnin alkaessa.

  1. Kun tunti alkaa, laita puhelin ja kaikki ylimääräinen tavara reppuun. Keskity oikeasti opiskeluun – somea ehtii kyllä selailla myöhemminkin. Ole läsnä, vaikka aihe ei kiinnostakaan.
  2. Toimi opettajan ohjeiden mukaan. Kun opettaja pyytää kuuntelemaan, kuuntele. Tee muistiinpanot, annetut tehtävät ja kotitehtävät aina niin hyvin kuin osaat.
  3. Ole mukana oppitunneilla. Jos et halua viitata ja vastata ääneen, yritä miettiä kuitenkin mielessäsi, miten ongelma sinun mielestäsi ratkaistaan. On tärkeää, että ajattelet itse!
  4. Kysy kaikkea, mitä mieleen tulee. Kysy, jos et ymmärrä opettajan selityksestä jotakin kohtaa. Kysy, mihin aihe liittyy tai mihin sitä voidaan käyttää. Yritä sitoa opiskeltava asia mielessäsi johonkin tuttuun asiaan. Jos et halua kysyä koko luokan kuullen, kysy tunnin jälkeen tai silloin, kun opettaja kiertää luokassa auttamassa laskuissa. Tai lähetä opettajalle viesti! Ota tavoitteeksi kysyä esimerkiksi yksi kysymys joka tunti.
  5. Jos huomaat jääväsi muista jälkeen, pyydä heti opettajalta apua. Yritä kertoa mahdollisimman tarkasti, mitä et osaa. Jos jokin kokonainen aihealue tuntuu vaikealta, pyydä tukiopetusta. Kerro myös kotona, että et ole jostakin syystä oppinut, vaikka olet yrittänyt. Älä viivyttele avun pyytämisessä – muuten ongelmat ehtivät paisua nopeasti isoiksi.
  6. Käytä myös kotona jonkin verran aikaa matikkaan. Tee kotitehtävät ja mieti niiden jälkeen, osaatko nyt asian siinä määrin kuin haluat osata, vai pitäisikö laskea vielä lasku tai pari. Mieti, onko oman osaamisesi taso nyt riittävä. Jos oman osaamisen arvioiminen on sinulle vaikeaa, opettaja kyllä auttaa siinäkin. Mutta huomio – tärkeä asia! Sovi itsesi kanssa, että käytät matikan opiskeluun aikaa kotona esimerkiksi 30 tai 45 minuuttia kolmena päivänä viikossa – älä käytä matikkaan koko elämääsi ja vapaa-aikaasi. Jos kaikki illat alkavat venyä matikan kanssa tuskaillessa, jotakin on pielessä. Pyydä silloin apua! Sopiva kotona käytetty aika riippuu siitä, oletko yläkoulu- vai lukioikäinen, vai kenties jo aikuisopiskelija. Mitä pidemmällä matikassa ollaan, sitä enemmän sisältöä tulee opiskeltavaksi aina yhdellä kertaa ja sitä enemmän opiskeluun kuluu aikaa.
  7. Edelliseen kohtaan liittyen: Pidä myös lomaa matikasta. Varaa aina joskus viikonloppu tai kokonainen joululoma, jolloin et laske yhtäkään tehtävää matikkaa. Loman jälkeen on mukavaa palata matikan äärelle virkein mielin.
  8. Hyödynnä matikkaa osaavaa kaveria. Tehkää kotitehtävät yhdessä niin, että voit kysyä, jos jumitut johonkin tehtävään. Myös kaverisi oppiminen vahvistuu, kun hän saa selittää sinulle opiskeltavia asioita. Kaverin kanssa kaikki on kivempaa. Win-win!
  9. Keksi itsellesi jokin tsemppiajatus niitä hetkiä varten, kun motivaatio matelee pohjalukemissa ja huomaat haaveilevasi matikantunneilla ihan muista asioista. Miksi haluat oppia matikkaa? Mihin tavoitteeseen voit päästä matikan avulla? Mikä on parasta, mitä voit matikan avulla saavuttaa?

Jos nämä vinkit ja opettajan antama tavallinen apu eivät auta, voit olla erityisopetuksen tarpeessa. Juttele opettajasi kanssa!

Vielä yksi ekstravinkki eli vinkki 10

Jos kuitenkin kiinnostuksen puute johtuu siitä, että joitakin aiempia matikan sisältöjä on tullut opittua huonosti, tilannetta voi olla hankalaa korjata tavallisilla keinoilla. Matikassa uutta on lähes mahdotonta oppia, jos aiemmista aiheista koostuva perusta ei ole kunnossa. Jos sinulla on kuitenkin aito motivaatio oppia tai vaikkapa saada matikasta hyvä arvosana, juttele opettajasi kanssa tilanteesta. Kysy, mitä voisit tehdä ja voisiko opettaja auttaa sinua oppimaan ensin aiemmat matikan sisällöt. Ole valmis näkemään paljon vaivaa. Jos opettajan resurssit eivät riitä auttamiseen, yksityisopetus on erittäin hyvä vaihtoehto. Silloin aiemmat aiheet opiskellaan sinun vauhdillasi, ja saat opettajan tuen oppimisellesi.

Mitä matikan pakko-opiskelusta voi parhaimmillaan seurata?

Tottahan se on, että opiskelu ei aina ole hienoa ja hohdokasta vaan joskus se on vain pakko hoitaa. Se ei haittaa. Parhaimmillaan voikin itse asiassa käydä niin, että kun pakottaa itsensä tekemään asioita oman oppimisensa eteen, aiheesta voikin oppimisen myötä kiinnostua. Koska niinhän se on, että meitä kiinnostavat usein sellaiset asiat, joissa koemme olevamme hyviä. Aivan hyvin järjestys voi olla myös se, että missä olemme hyviä, siitä myös kiinnostumme.

Vaikka koko matikkataipaleensa tarpoisi lopulta läpi koskaan aiheesta varsinaisesti kiinnostumatta, mutta silti kunnolla opiskellen, niin ainakin jälkeenpäin voi olla todella ylpeä itsestään ja siitä, että ei antanut periksi vaan yritti parhaansa. Sellaiset tunteet elämässä ovat erittäin hienoja ja kantavat pitkälle.

Piditkö artikkelista? Olen kovin kiitollinen, jos jaat sen myös ystävillesi!

Tämä on Opitin matematiikkaa ja oppimista käsittelevän blogin ensimmäinen postaus – hurraa! Juhlan kunniaksi tartun heti yhteen tärkeimmistä aiheista ja kysymyksistä: Miksi matematiikka on tärkeää?


Apua! Koulussa opiskellaan matikassa tosi vaikeita juttuja, ja tulee jo mieleen, että mikä siinä matikassa on niin tärkeää, että sitä pitää paahtaa läpi peruskoulun, amiksen ja lukion. Mikä siinä on niin erityistä? 

Ennen kuin vastaan tähän erittäin hyvään kysymykseen, kerron heti kättelyssä, että matematiikka on erittäin ovela laji: Sen hienouden huomaa vasta sitten, kun sitä osaa. Ennen oppimista matematiikan hyödyistä on todella vaikeaa saada paljon minkäänlaista käsitystä. Siksi opiskelija joutuukin vain luottamaan siihen, että matematiikan opiskelu todella kannattaa.

Tässä artikkelissa perustelen kuitenkin muutamilla selkeillä pointeilla, miksi aivojaan kannattaa jumpata matikan merkeissä. Siispä ole hyvä: tässä vastaus viiteen kohtaan tiivistettynä!

1. Kun osaat perustason matematiikkaa, hallitset omia rahojasi

Jokaiselle meistä on tärkeää pysyä selvillä oman kukkaronsa tuloista ja menoista. Aikuisena vastuu rahasta on suurempi kuin nuorena. Pitääkseen talouden tasapainossa täytyy osata ainakin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut sekä prosenttilaskenta. Kukkaroon tulevat rahat ja sieltä lähtevät rahat on osattava laskea. Kaupassa täytyy tietää, mitä tarkoittaa 30% alennus 129 euron hintaisesta tuotteesta – on varsin kätevää, jos tuon alennuksen euroissa osaa arvioida nopeasti päässälaskuna!

Miksi matematiikka on tärkeää?

Jos omaa varallisuuttaan haluaa vähitellen kasvattaa, täytyy tietää vähintään, miten korkoa korolle -periaate toimii. (Vinkki: varallisuutta voi alkaa kasvattaa jo hyvinkin nuorena ja hyvinkin pienistä tuloista!) Kun lisäksi ymmärtää, miten vaikkapa lainan korot ja muut kulut lasketaan, ei tule viilatuksi linssiin. Esimerkiksi pikavippifirmojen myöntämien lainojen korot ovat joidenkin asiakkaiden kohdalla nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Lainanottohetkellä ei ole siis osattu laskea, mitä korkoprosentti oman lainan kohdalla euroissa mitattuna tarkoittaa, ja sitten lopulta ollaankin oltu pahassa liemessä ja maksuvaikeuksissa.

Joskus on hyödyllistä osata vähän yhtälönratkaisua. Kun tavoitteena on tienata kesäksi 300 euroa mopon bensarahoja myymällä keväällä autonpesupalvelua hintaan 15 euroa/auto, montako naapuria täytyy saada haalittua pesupaikalle?

2. Matematiikkaa tosiaan tarvitsee myös ihan arkielämässä

Kun haluaa rakentaa pihalleen autotallin, joutuu laskemaan monenlaisia pituuksia ja kulmia. Silloin voidaan todella hyvinkin tarvita Pythagoraan lausetta tai trigonometrisia funktioita. Perustuksiin tarvittavan betonin määrää arvioidessa täytyy laskea pinta-aloja ja tilavuuksia.

Ihanan lasagnereseptin puolittamisessa tarvitsee murto- ja desimaaliluvuilla laskemista. (Tiedän – ihania lasagnereseptejä ei puoliteta vaan tuplataan.) Mehua tiivisteestä sekoittaessa on hyvä tietää, mitä sekoitussuhde 1:6 tarkoittaa. Kotona palohälyttimiä täytyy olla yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti – montako palohälytintä teillä tarvitaan?

Arjessa törmää jatkuvasti matemaattisten taitojen tarpeeseen. Voit toki heittää lasagneenkin pastaa summittaisen määrän, mutta miksi et varmistaisi laskemalla, että herkku varmasti onnistuu?

3. Usko tai älä – matematiikka kehittää ajatteluasi monella tavalla!

Matematiikka kehittää ajattelua, vaikka sitä ei ehkä tavallisena päivänä suoraan huomaakaan. Kun matematiikan tehtävien kanssa ponnistelee välillä epämukavuusalueella ja välillä taas rakentaa rutiinia tutuilla tehtävillä, ajattelu kehittyy. Esimerkiksi keskittymiskyky paranee, asioiden jäsentelykyky paranee ja looginen ajattelu kehittyy. Sellaiset asiat, jotka olivat joskus vaikeita, muuttuvat vähitellen itsestään selviksi. Vai oliko esimerkiksi kertolaskun 3 x 7 ratkaisu ekaluokkalaisena sinulle ihan itsestään selvää? Tuskinpa. Nyt se luultavasti kuitenkin on. Samalla tavalla nykyisin hankalilta tuntuvat asiat muuttuvat harjoittelun avulla vähitellen tosi helpoiksi, ja niitä alkaa huomaamatta käyttää ajattelun apuna.

Ajattelun kehittymistä on vaikeaa huomata tässä hetkessä, mutta sen näkee, kun katsoo omaa osaamista taaksepäin. Kannattaa miettiä, haluaako kehittymistä jatkaa vielä pidemmälle – mihin asti sitä voisikaan päästä omassa osaamisessa ja ajattelussa ihan vain harjoittelemalla? Ja mitä kaikkea upeaa paljastuukaan, kun maailma avartuu oppimisen myötä!

Kun oppii ajattelemaan ja kehittää loogis-matemaattista älyään, myös elämän muiden osa-alueiden ilmiöitä on mahdollista ymmärtää uudella tavalla. Et ehkä itse huomaa sitä, mutta matematiikan ja loogisen ajattelun hallitseminen syventää kaikenlaisten monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämistä. Kun ymmärtää matematiikkaa, maailmassa alkaa nähdä paljon erilaisia harmaan sävyjä mustan ja valkoisen sijaan. Se on tosi hienoa.

4. Matematiikkaa on kaikkialla

Olet varmasti törmännyt väitteeseen, että matematiikkaa on kaikkialla. Monille tämä väite ei tarkoita oikeastaan mitään konkreettista, ja siksi siihen on vaikeaa suhtautua asian vaatimalla vakavuudella. Niin missä sitä matematiikkaa nyt sitten on? Kerronpa muutaman esimerkin.

Kun nyt luet tätä tekstiä tietokoneen tai älypuheimen näytöltä, olet matematiikan ympäröimä. Tietokone, puhelin, internet ja blogialusta ovat tekniikkaa, jota ei olisi olemassa ilman matematiikkaa. Kun painat sormellasi puhelimen kosketusnäyttöä, matemaattinen algoritmi avaa sinulle haluamasi verkkosivun. Istut ehkä sohvalla tai tuolilla, jonka suunnittelussa ja valmistamisessa on hyödynnetty matematiikkaa ja mittaamista. Saatat matkustaa parasta aikaa autossa, jonka joka ikinen osa moottoria myöten on mitattu, punnittu, laskemalla suunniteltu tai tietokonematematiikalla ohjelmoitu toimimaan siten kuin pitää. Tietokone laskee koko ajan auton hetkellistä nopeutta, ja digitaaliselta näytöltä voit lukea polttoaineen kulutuksen.

Ehkä käyt koulua, jonka oppilaat tulevat tietyltä alueelta. On voitu laskea, että oppilaiden koulumatkat ja reitit ovat parhaat mahdolliset järkeviä koulukyydityksiä ajatellen. Ruokalassa saat ruokaa, jonka ravintosisältö on tarkasti laskettu. Jos käyt töissä, työpaikkasi on ehkä saanut lounastarjouksia ravintoloilta. Fiksu ravintolanomistaja tietää, että myymällä lounasannoksia hiukan tavallista halvemmalla asiakkaita tulee enemmän, ja näin kassaan kilahtaa enemmän rahaa kuin ilman tarjousten tekemistä.

Kun synnyit, sinua ja ominaisuuksiasi mitattiin ja mittaustuloksia verrattiin tuhansien aiemmin syntyneiden tuloksiin. Näin sinua osattiin hoitaa oikein. Kaikki uudet lääkkeet ja hoitomenetelmät testataan, ja tulokset analysoidaan matemaattisilla menetelmillä. Solujesi jakautuminen noudattaa matemaattista mallia. Ranteessasi oleva aktiivisuusmittari mittaa ja analysoi sinusta keräämäänsä tietoa. Lentokoneet lentävät matematiikalla, kuuhun on menty matematiikalla, tulevaisuutta ennustetaan matematiikalla.

Sanoisin, että matematiikan osaaminen on kokeilemisen arvoinen asia! (Ja vaikka et itse koskaan päätyisi laskemaan kuurakettimatematiikkaa, on hyödyllistä ymmärtää matematiikan merkitys – oikeastaan kaikessa.)

Kolibrit ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään ilmassa paikallaan ja jopa taaksepäin. Miten ne sen tekevät - räpyttelemällä siipiään jopa 80 kertaa sekunnissa!

5. Kun opiskelet matematiikkaa, kasvat vähitellen täyteen mittaasi ihmisenä

Tämä otsikko on hiukan provosoiva, mutta siinä on perää. Matematiikan pitkäjänteinen opiskelu, samoin kuin kaikki muukin opiskelu, kasvattaa ihmisenä. Kun ratkoo koko ajan haastavampia ongelmia ja perehtyy syvällisesti uusiin asioihin, kasvattaa samalla itsevarmuuttaan, epäonnistumisten ja virheiden sietokykyään, sinnikkyyttään, pitkäjänteisyyttään, ongelmanratkaisun työkalupakkiaan, itseluottamustaan ja itsetuntemustaan.

Jos ei koskaan ponnistele eikä joudu uusiin (epämukaviin) tilanteisiin, ei opi tuntemaan itseään – ei tiedä, mihin kaikkeen pystyy. Jos ei yritä, ei myöskään onnistu. Tietämys asioista jää vajavaiseksi, ja sitten elämässä joutuukin tekemään päätöksiä huonoilla tiedoilla.

Jotta ihminen kasvaa omaan täyteen mittaansa, hän tarvitsee tietoa sekä maailmasta että itsestään. Arkipäiväinen opiskelu ei ehkä ole aina kovin hohdokasta, mutta jos nousee pykälän verran arkipäivän yläpuolelle, saattaa huomata, että on mieletön etuoikeus saada opiskella – myös matematiikkaa.

Miksi matematiikka on tärkeää?

Eli lyhyesti: Miksi matematiikka on tärkeää?​

Matematiikka on tärkeää siksi, että sen avulla oppii tekemään hyviä päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja ymmärtämään erilaisia arjen ja maailman ilmiöitä. Matematiikan opiskelu opettaa ajattelemaan – ja kun osaat ajatella, pääset astumaan niihin suuriin saappaisiin, jotka ovat juuri sinua varten odottamassa.

 

Piditkö artikkelista? Olen kovin kiitollinen, jos jaat sen myös ystävillesi!