No, pakko myöntää heti alkuun, että olen sohvaperuna. Voimaharjoittelu ei todellakaan ole minun juttuni! Mutta sitten tulee se kohtalokas siivouspäivä. Silloin, kun kerrankin saan inspiraation siirtää sohvaa ja imuroida sen alta, huomaan, että voimani eivät yksinkertaisesti riitä. Auttaisiko joku fysiikan laki?
Newtonin ensimmäinen laki
Fyysikko nimeltä Isaac Newton tutki, miten voimat vaikuttavat kappaleiden välillä. Newtonin ensimmäisen lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai jatkaa tasaista liikettään, ellei siihen vaikuta ulkopuolinen voima. No, minä ja sohva? Sohva pysyy tiukasti paikallaan, koska minun voimani ovat niin heppoiset, etteivät ne voita maan vetovoimaa, joka myös vaikuttaa sohvaan. Sohvan näkökulmasta siihen kohdistuvia ulkopuolisia voimia ei ole, ennen kuin aloitan saliharjoittelun ja pystyn päihittämään maan vetovoiman (sohvan massa on noin 80 kg, joten tarvitsen 800 N voiman!)
Newtonin toinen laki
Toinen Newtonin laki paljastaa voiman ja kiihtyvyyden synkän salaisuuden. Mitä isompi voima, sitä suurempi kiihtyvyys. Jos treenaan liikaa ja käytän sohvan nostamiseen yli 800 N voimaa, sohva lähtee kiihtyvään liikkeeseen – mikä ei välttämättä ole hyvä juttu. Eli maltti on valttia salilla tai ainakin sitten, kun lähtee sohvannostohommiin.
Newtonin kolmas laki
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, tulee Newtonin kolmas laki, joka julistaa, että jokaiseen toimintaan liittyy yhtä suuri ja vastakkainen reaktio. Tähän asti minun ja sohvan vuorovaikutus on ollut harmonista: Minä painan alaspäin, ja sohva vastaa ylöspäin, pitäen minut poissa lattialta. Nämä voimat ovat toistensa vastavoimat, koska toinen kohdistuu minusta sohvaan ja toinen sohvasta minuun. Newtonin kolmannen lain mukaan voima ja vastavoima ovat yhtä suuria.
Mutta, jos aloitan treenaamiseen ja nostaessa sohva lähtee irtoamaan lattiasta, olenko kumonnut Newtonin kolmannen lain?
