Otat kirjan käteen tai avaat läppärin kannen ja alat lukea. Kuluu kymmenen minuuttia, kun yhtäkkiä tajuat, ettet muista lukemastasi mitään. Heitit siis juuri hukkaan kymmenen minuuttia elämästäsi! Yrität uudelleen, ja lukeminen tuntuu edelleen todella unettavalta. Ei kiinnosta tarpeeksi… Väsyttää. Turhauttaa. Ei tule mitään. Aivoihin ei jää tekstistä murustakaan.
Lopetapa nyt se passiivinen lukeminen ja nappaa tästä open vinkit, miten lukea tehokkaasti. Alkaa luettu teksti mennä perille ja aikaa säästymään!
1. Valitse pitkästä tekstistä lyhyt osio ja laita kello soimaan 20 minuutin päästä.
Sinun ei tarvitse yrittää ahmia kaikkea kerralla. Jaa teksti lyhyempiin osioihin. Varsinkin nyt, kun vasta harjoittelet tehokasta lukemista, on parempi keskittyä pieneen palaan kerrallaan.
Jos saat luettua hyvin kolme sivua, opit paljon enemmän kuin lukiessasi vanhalla tekniikallasi 20 sivua. Kolme sivua on hyvä!
Kun kello 20 minuutin päästä soi, on aika lopettaa lukeminen. Jos haluat ja innostut, voit ottaa toisen 20 minuutin pätkän pienen tauon jälkeen.
Myöhemmin voit ottaa tavaksi lukea esimerkiksi 3 x 20 minuuttia viiden minuutin tauoilla.
2. Katso otsikkoa ja mahdollisia väliotsikoita ja pohdi jo etukäteen, mistä teksti mahtaa kertoa.
Keksi joitakin kysymyksiä, joihin arvelet tekstin vastaavan. Voit kirjoittaa kysymykset itsellesi näkyviin, vaikkapa ihan kynällä paperille. Lähde sitten lukemaan ja etsimään vastauksia tekstistä.
3. Kokeile erilaisia lukutekniikoita.
Anna niin arvaan – olet tähän saakka lukenut näin: Avaat kirjan ja alat tankkaamaan tekstiä lause lauseelta alusta alkaen, tönkkönä kuin Jukolan veljekset lukkarin lukuopissa. Tööt! Virhe! Tällä tavalla uni tulee kenelle tahansa alta aikayksikön.
Kokeile sen sijaan tätä:
Silmäile koko teksti ensin nopeasti läpi – tätä yleisvaikutelman hankkimista silmäilemällä kutsutaan skimmingiksi.
Sen jälkeen skannaa tekstiä läpi etsien vastauksia omiin kysymyksiisi.
Syvenny vasta lopuksi yksityiskohtiin.
Skimming ja scanning ovat molemmat erityisen hyödyllisiä lukutekniikoita. Ensimmäisen avulla voit esimerkiksi tehdä valintaa, mitkä asiat luet kokeeseen ja mitkä asiat jätät lukematta. Samalla saat nopeasti kattavan käsityksen koko koealueesta. Jälkimmäisen tekniikan avulla löydät tekstistä juuri etsimäsi tiedon. Molempia kannattaa harjoitella!
4. Pidä listaa tekstin keskeisistä käsitteistä.
Tekstissä on luultavasti vähintään joitakin sinulle uusia käsitteitä. Tee mielestäsi tärkeimmistä käsitteistä paperille luettelo tai ajatuskartta. Kirjoita viereen lyhyesti, mitä käsite tarkoittaa. Vaikka heittäisit muistiinpanopaperisi lopuksi takan sytykkeeksi, muistiinpanojen laatiminen auttaa painamaan asiat myös korviesi väliin. Vielä parempi on, jos teet muistiinpanoistasi niin selkeät ja fiksut, että sinun tekee mieli säästää ne jatkoa (vaikkapa mahdollista koekertausta) varten.
5. Tee lopuksi lyhyt koonti tai summaus sisällöstä.
Mistä teksti kertoi? Mitä opit? Vastasiko teksti etukäteen pohtimiisi kysymyksiin? Tee sisällöstä itsellesi lyhyt tiivistelmä mieluiten ihan paperille, mutta vähintään mielesi perukoille.
Ydinasioiden tiivistäminen on taitolaji, ja jos pystyt tekemään sen, olet varmasti sisäistänyt tekstin tärkeimmät asiat.
+1. Juttele tekstin sisällöstä.
Kun notkut kavereiden kanssa odottelemassa seuraavaa oppituntia koulun käytävällä, virittele keskustelua tekstistä. Olivatko keskeisimmät käsitteet mielestänne samat? Mitä ne tarkoittivat? Mistä teksti kertoi? Mitkä olivat tärkeimmät pointit? Jos tästä aiheesta tulisi kysymys kokeeseen, mikä se voisi olla?
Jos pystyt keskustelemaan tekstistä ihan kasuaalisti muina opiskelijoina, olet tosiaan ymmärtänyt lukemasi. Onnittelut! Jos pääset vielä pätemään osaamisellasi kavereille, sen parempi.
***
Juu, eihän tämä aktiivinen lukeminen mitään laiskan opiskelijan puuhaa ole. Kun asiat voi kuitenkin tehdä monella eri tavalla, ja kun itse saa kerran valita, miksi et voisi saman tien lukea tehokkaasti? Kun ymmärrät asiat kertaistumalta, toista kertaa ei tarvitsekaan saman aiheen parissa istuskella. Kevyt kertaus riittää. Ja kas: Niin säästyy kallista opiskelijan aikaa. Lisäksi itsetunto suorastaan röyhistyy, kun et enää pelkästään lue, vaan myös opit. Opettajakin melkein pudottaa leukansa lattiaan, kun näkee kurssiarvosanasi. (Varaudu kertomaan, mitä olet ryhtynyt tekemään eri tavalla.)
(Huom. Erilaisia lukustrategioita on olemassa paljon, ja yksi käytetyimmistä on SQ3R. Lue lisää vaikka Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/SQ3R. Kokeilemalla huomaat, mikä lukutekniikka auttaa juuri sinua sisäistämään tekstin nopeimmin.)
