Tämä onkin yllättävän yleinen vaiva! Opiskelija istuu koulussa matikan tunnilla, kuuntelee uuden asian selitystä, pohtii, ehkä osallistuu keskusteluunkin, tekee laskuharjoituksia, onnistuu ja ymmärtää, ja kun tunti päättyy ja opiskelija kävelee luokan ovesta ulos, pää tyhjenee. Kotiin päästessä samat laskuharjoitukset näyttävät jo ihan vierailta ja on tyystin mahdotonta palauttaa mieleen, miten se homma siellä koulun tunnilla menikään… Kuulostaako tutulta?
Tämän ongelman kanssa opettaja on joutunut raapimaan päätään oikein kunnolla, mutta yhden aika toimivan niksin olen tähän kehitellyt. Kokeilepa siis tätä (ellet ole vielä kokeillut).
Valmistaudu uuden asian opiskeluun joko a) lukemalla teoria kirjasta esimerkiksi alleviivaten ja katsomalla kirjan esimerkit tai b) etsimällä netistä aiheeseen liittyvä opetusvideo ja katsomalla se. Etsi sitten kirjan tehtäväsivuilta teoriaosion esimerkkitehtävää tai -tehtäviä vastaava täysin identtinen tehtävä tai pari, ja ratkaise se tai ne matkimalla valmiita esimerkkejä. Asiaa ei tässä vaiheessa tarvitse vielä syvällisesti ymmärtää, mutta tulet ajatelleeksi asian jo kerran läpi ja saat hiukan ideasta kiinni.
Kun asia käsitellään koulun tunnilla ja opettaja tekee muistiinpanot (tai vähintään selittää uuden asian suullisesti), tee sinäkin vihkoosi AKTIIVISET MUISTIINPANOT. Mitä aktiiviset muistiinpanot tarkoittavat? No, ne tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että pelkän kopioimisen sijaan kuuntelet opetuksen aidosti herkällä korvalla, lisäät opettajan muistiinpanomerkintöjen viereen/väliin/sekaan opettajan puheesta napattuja huomioita tai omia havaintojasi, kirjoitat epäselviin kohtiin pieniä tarkentavia kysymyksiä ja keksit mukaan omia esimerkkejä. Teet siis aidosti itsellesi hyödylliset muistiinpanot! Pelkkä kopioiminen on mekaanista tekemistä, joka ei välttämättä haasta sinua ajattelemaan juuri lainkaan. Aktiiviset muistiinpanot auttavat sinua ymmärtämään ja painamaan asiat mieleesi.
Kun tämän jälkeen lähdet luokasta ja teet kotitehtäviä kotona, olet opiskellut saman asian itse asiassa jo kaksi kertaa, ja omat muistiinpanosi auttavat sinua palauttamaan asian mieleen vielä kolmannen kerran. Jopa siinä oppiminen vahvistuu! Juu, työläältähän tuollainen kuulostaa, ja kyllä – sitä se on. Jotkut asiat kuitenkin ovat työläitä, ja oppiminen vaatii vaivannäköä. Siksi kannattaakin luopua ajatuksesta, että oppimisen pitäisi olla nopeaa ja helppoa – ei se ole, mutta sopivilla tekniikoilla sitä voi toki helpottaa. Onneksi näissä oppimishommissa lopputulos useimmiten palkitsee. On ihanaa huomata, että vaivannäkö on kannattanut.
